| Mika's profileMixmaailmaPhotosBlogLists |  Tools  Help |
|
27 March Uneton kesäajassaKellojen siirtäminen ja illan outo valoisuus taisivat sotkea rytmiä yllättävästi. Keikun tässä aivan pirteänä yhden tunnin unen jälkeen. Yritin lukea Daniel Dennettin kirjaa uskontojen evoluutiosta (Breaking The Spell; Religion As A Natural Phenomenon), mutta ajankohta osoittautui otollisemmaksi kevyemmälle tekstille. Huomasin pian lueskelevani uusintoina Markus Kojon Kettusen koottuja. Pyyteetön pohdiskelija Kettunen liikkuu Havukka-ahon ajattelijan jalanjäljillä tavalla josta tulee hyvä olo. Kettunen ei tekisi pahaa elävälle olennolle, ei ainakaan kärpäsille. Mutta seuraavaa torkkua odotellessa...
Eilinen ilta (yö...) vierähti ystävämme Marketan synttäreillä Herttoniemessä. Vaikka olen kuluneen vuoden ajan rampannut Helsingissä yhtä mittaa, metro tuntui taas eksoottiselta. Toinen toistaan erikoisempia ihmisiä, mitä surullisemman oloisia ihmiskohtaloita. Jaksaisin varmaan tarkkailla Itä-Helsingin metroasiakkaita päiväkausia pohtien miltä heidän maailmansa näyttää. Ja mikä on heidän totuutensa. Toistakymmentä vuotta tieteen parissa, viisi vuotta lukion opettajana ja omituiset käänteet elämän varrella ovat ehkä tehneet tehtävänsä. Epäilen nykyään ettei maailmoja ole vain yksi vaan vähintään reilut kuusi miljardia, ellei enemmän. Jos maailmoja onkin vain yksi, sillä ei ole käytännössä merkitystä. Peijoona...luonnontieteilijästä on kasvamassa relativisti! Onkohan edessä moraalinen velvollisuus palauttaa tutkintotodistukset? Toisaalta, filosofian maisteri ja filosofian tohtori ovat olleet aikaisemmin melkoisen harhaanjohtavia - niiden eteen kun ei tarvitse luoda ajatustakaan filosofialle. Levolle pyhitetyn lepopäivän saldoksi kirjattakoon elämänkatsomuksen vaihtamisen lisäksi vielä ensimmäinen televisiokuvan tallennus DVD:lle. Tallentava DVD-VHS -yhdistelmä on ollut taloudessa jo pitkään, mutta vasta tänään sain perehdyttyä käyttöohjeeseen. Opettajaperheessä uusi tallennusformaatti voi osoittautua käyttökelpoiseksi. Halpa ja pienikokoinen levy kulkee näppärästi taskussa kouluun ja projektori heijastaa kuvan tuoreeltaan lapsosten pällisteltäväksi. Pitkälle on tultu 80-luvun alusta jolloin opettaja laittoi edellisellä tunnilla tuhkaluukkutelevison lämpenemään ja koulu kerääntyi juhlasaliin katsomaan koulu-TV:tä - niin kaukaa että me likinäköiset pääsimme vain radiotasolle. Ei tosin tarvitse mennä niin kauas historiassa muutosten jäljittämiseksi. Vain vuosi sitten heräsin joskus 10 minuuttia aikaisemmin leikatakseni aamun Hesarista ja ehtiäkseni kopioida sen kalvolle. Nyt läväytän tuoreimman kartan suoraan netistä valkokankaalle. Alkavalla viikolla edessä on taas - kuinka ollakaan - opetusta ja oppimista, elämää ja maailmaa. Viimeisen jakson alku viisijaksoisissa lukioissa häämöttää ja edellisen jakson koeviikko pukkaa päälle. Aina tässä vaiheessa nipinnapin riman ylittävä työsuoritus jurppii takaraivossa, ja katse hakee jo tulevaa. Viimeiseen jaksoon Järvenpää lukiossa onkin mahdollisuus satsata sillä tunteja on riittävän vähän ja koululla on erinomaiset mahdollisuudet kokeelliseen, opiskelijalähtöiseen opetukseen. Kevään koittaessa nuoret pääsevät kenties suunnittelemaan ja toteuttamaan pro-tason tutkimuksia. Tai sitten muuten vaan kirmaamaan heleän vihreillä niityillä nuhaisten peippojen sästämänä. 16 March Vapaa-aikaaTyö on täyttänyt vapaa-ajan. Tänään matkan varrelle sattui onneksi helpompi päivä ja oli aikaa keskittyä elämään. Töiden jälkeen käytimme Roccoa tekosyynä melko pitkään lenkkiin aurinkoisessa keväässä. Keväisen illan kunniaksi lueskelin iltatuimaan Olli Marttilan kirjaa Nokkosperhosen kesä. Moni olisi varmaan valmis vaihtamaan oman elämänkokemuksensa Marttilan vastaaviin. Mies on työskennellyt Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutissa tutkien perhosia, ilman yliopisten painostavaa tulostavoitetta. Marttila osaa kirjoittaa, joten perhoskirjoja on nyt paljon. Afrikasta innostuttuaan hän on tuottanut silläkin saralla. Mekaanisella filmikameralla ja omalla innostuksellaan hän on työstänyt maailman kärkiluokkaa edustavia kirjoja Itä-Afrikan ekologiasta ja sen suojelualueista. Järvenpään lukiossa viime viikolla vieraillut Iiro Rantala sen sanoi: "Innostus on tärkein. Kun innostus loppuu, loppuu kaikki."
Huomenna ensimmäisellä tunnilla on tarkoitus valmistautua ensi viikon suureen energiakeskusteluun. Ihmismaantieteen kurssi toimii niin etten oikeastaan haluaisi olla tunnilla ollenkaan - heidän opiskeluaan häiritsemässä. Olenkohan epäonnistunut, vai saavuttanut sen opettajan teloksen, tehnyt itseni tarpeettomaksi? Biologian ensimmäisen kurssin opiskelijat puolestaan tekevät tutkimusta suomalaisten eliöiden talviekologiasta. Ryhmien on takoitus jalkautua Järvenpään ympäristöön katselemaan lintuja, kasveja, kohmeisia selkärangattomia ja nisäkkäiden jälkiä, sekä mittaamaan lämpötiloja. Yhden hyppytunnin jälkeen maantiedon ryhmä pitää itselleen pienen kertauskokeen (mutta ei kerrota sitä heille). Tunnin lopussa ihmetellään hieman tulivuoritoimintaa. Illaksi Kati sai houkuteltua minut Jumboon. Virallisesti menemme romanttisesti ulos syömään. Todellisuudessa käymmekin syömässä niin romanttisesti kuin se tunkuisassa kauppakeskuksessa on mahdollista, mutta varsinaisena päämääränä on saada Katin joululahjaksi saama vaateliikkeen lahjakortti vihdoinkin käytettyä. Kesällä näyttäisi olevan elämää. Juhannusta seuraavalle viikolle varasimme pienen vuokramökin Rautavaaralta ja heinäkuun 22. mennään ihmettelemään Stingiä ja jaskan taitajia Kirjurinluodolle. Suomea on muutenkin tarkoitus kierrellä sivistysmielessä. Kartanoita, taidemuseoita, luontoa ja kesätapahtumia - kaikkea sopivassa suhteessa. Ikävänä takaiskuna pikkupoikabiologien Lapin reissu näyttäisi peruuntuvan. Tilaisuus olisi ollut loistava, sillä vuosikymmeniä Yliperää kiertänyt kunniajäsenemme Asko Kaikusalo olisi lähtenyt oppaaksi, vaikka ei itse kovin pitkään ehkä jaksaisikaan kävellä. Mutta eiköhän tuosta ihan hyvä kesä tule joka tapauksessa. Kesän tutkimuksetkin alkavat häämöttää. Tänään virittelin hieman tutkimusvälineitä valmiiksi. Vaikka tietokoneaika onkin tuonut helpotusta käytäntöön, tavaran määrä on kasvanut käsittämättömäksi. Alunperin hankimme 'ekologisen kenttälaboratorion' joka olisi pienimmillään mukana kannettava, ja maksimissaan peräkärryssä kuskattava. Peräkärryyn se toki mahtuukin, mutta ongelmana ei ole kuljetettavuus vaan tavaroiden löytäminen ja kokonaisuuden hallitseminen. Pelkästään ladattavia akkuja tutkimusvälineisiin on yli 80, useilla vielä aivan omanlaiset laturinsakin. Ja sitten vielä piuhat, adapterit, anturit, laukut, suojapussit, kiinnikkeet, jalustat, optiikka, kameroiden muistikortit... Kenttäekologia on tavaroiden siirtämistä paikasta toiseen. Taidan siirtyä pelkkiin kiikakareihin ja muistivihkoon. 11 March Hallelujah!Ensimmäisen kerran sitten Fredi Suuren aikojen Euroviisumeissa on sitä ihteänsä. Varteenotettavia ehdokkaita ei oikeastaan ollut kuin muutama. Tomi "The Young Ridge Forrester" Metsäketo laulaa hyvin ja kappale on - Jouko Turkan sanoin - kuin oksennettua suklaata, lämmintä ja makeaa. Taikapelin naiset puolestaan osaavat laulaa ja Annika Eklundin Shangain valot toimii hyvin iskelmänä. Millään näistä biiseistä ei varmaankaan olisi ollut asiat kymmenen parhaan joukkoon. Ei ole ehkä Lordillakaan, mutta nyt suomikuva saa ansaitsemansa nosteen. Hard Rock Hallelujah on väkisinkin hyvä biisi, sillä se jää soimaan korvamadoksi. Kati löysi siitä ainakin Alice Cooperia ja minä selvän Richie Blackmoren riffin - kaikki kliseet yhdessä. Hallelujah! Sibeliuksen ja Jäämiehen maa on nyt myös tulen ja metallin maa niilekin jotka eivät ole sitä aiemmin huomanneet.  07 March TuomasKävin tekemässä uskontotestin. Kysymykset olivat paikoin epäselviä ja osittain hyvinkin epäonnistuneita, mutta tulos sieltä putkahti. Olen epäilevä Tuomas - agnostikko: "You are an agnostic. Though it is generally taken that agnostics neither believe nor disbelieve in God, it is possible to be a theist or atheist in addition to an agnostic. Agnostics don't believe it is possible to prove the existence of God (nor lack thereof). Agnosticism is a philosophy that God's existence cannot be proven. Some say it is possible to be agnostic and follow a religion; however, one cannot be a devout believer if he or she does not truly believe." Hieman ihmetyttää tuo Islamin korkea sijoitus - buddhalaisuuden ja kristinuskon luulisi olevan islamia selvästi korkeammalla.
03 March Aamulla koulussaEletään vielä aamupäivää, mutta elämää on vierähtänyt jo yhden päivän verran. Automatka aamulla meni kammottavaa vatsakipua kouristellessa. Kipu on ollut poissa kuukausikaupalla, mutta se päätti näyttää, miten tyytyväinen ihmisen on syytä olla silloin kun hän on terve. Lukiolla kipu helpotti ja sain yllättäen oppitunnin alkuun ilman turhaa kipristelyä. Voi miten kevyt se olo onkaan silloin kun mihinkään ei satu! Voipi vaan olla että on letkun nielentä edessä tuossa yhtenä päivänä... Maantiedon toisen kurssin aiheena oli kaupungistuminen. Aluksi opiskelijat sijoittivat kartalle maailman 30 suurinta kaupunkia vuonna 2005. Sitten he vertasivat tältä listalta pudonneita ja sille nousseita suurkaupunkeja, laskivat vuosien 1950 ja 2005 suurimpien kaupunkien keskimääräisen leveysasteen, ja pohtivat millaisia nopeammin kasvaneet kaupungit ovat. Kaikki tämä kertoo saman: 30 suurinta kaupunkia on siirtynyt lähemmäs päiväntasaajaa, listalta on pudonnut teollisuusmaiden vanhoja kaupunkeja ja sille on noussut köyhien ja vähän kaupungistuneiden kehitysmaiden nuorempia keskuksia. Lopuksi pohdittiin yhdessä kaupungistumisen hyviä ja huonoja puolia. Vaikka tunnin lopun hälytyssireenimäinen ujellus keskusradiosta aiheutti hilpeyttä, taidettiin tehdä sellainen lukion perusoppitunti. Tunnin lopuksi sain tietää ettei minua valittu lukion virkaan, jota varten kävin haastattelussa. Olen kai tavattoman kieroutunut persoona, sillä olin hyvin helpottunut tiedosta. Koulussa on jo entuudestaan erinomainen tuntiopettaja, eivätkä muutkaan hakijat olleet mitään rupusakkia. Jos kutsu olisi käynyt, olisi ollut tosi noloa ohittaa jono. Olen kuitenkin vielä noviisi, eikä viranhoito liene minulle se paras vaihtoehto. Vaikeita kaikenkaikkiaan nämä valintatilanteet, niissä kun ei jaeta pronssi- ja hopeatiloja. Kuten Kati on usein todennut, tapahtumilla on yleensä tarkoituksensa, ja kaikki kääntyy lopulta toivottuun suuntaan. Välitunnilla yksi koulun omista kokoonpanoista esitti 25 minuutin setin Eppujen biisejä. Soitto kulki ja vaatetus oli oikeaoppisesti farkkuinen ja lenkkareinen. Eikä rock-kliseitäkään kaihdettu. Päivänavauskonsertin jälkeisellä biologian ensimmäisen tunnilla opiskelijat selvittivät 12 eliölajin taustoja netistä ja kirjoista. Tarkoituksena oli luokitella jokainen laji hierarkisiin taksoneihin ja selvittää, miksi kukin laji kuuluu ryhmäänsä. Näin jokaisella olisi biologian opiskelujensa aikana ainakin yksi hyvin tunnettu esimerkki linnuista, nisäkkäistä, kaloista, paljassiemenisistä kasveista, hyönteisistä, hämähäkeistä... Yllättävää miten innostuneesti opiskelijat tällaiseen selvitystyöhön suhtautuvat. Kun netistä on tullut arkipäivää, opiskelijat eivät suunnanneetkaan silmän välttäessään irckiin vaan näytöissä paistui ihan asiallisia kuvia nahkiaisista, metsoista, pyöreälehtikihokeista... Jaa miksikö kirjoitan tällaista tajunnanvirtaa? Olen 2 tuntia ja 10 minuuuttia kestävällä hyppytunnilla ennen maantiedon 1. kurssin tunnin alkua. Ei mitään tekemistä, ei mitään! Korjattavat kokeet ja harjoitustyötkin jätin kotiin. Ei mitään! |
|
|
