"...ei ole mitään syytä, että ihmiset voivat valmistua ylioppilaiksi ilman pitkää matematiikkaa. Lyhyt matematiikka pitäisi poistaa kokonaan. Syy on yksinkertainen: Kenenlläkään, joka ei pärjää pitkässä matematiikassa, ei voi olla muutenkaan älyllisiä valmiuksia oikein mihinkään ylioppilastutkintoa vaativiin opintoihin." Lukio on yleissivistävä koulu. Nykyisin suurin osa suomalaisista suorittaa ylioppilastutkinnon. Itse opetan biologiaa ja maantiedettä pääosin tulevien ekonomien, maanviljelijöiden, stylistien, postinkantajien, verokarhujen jne. näkökulmasta. Moni heistä suorittaa pakolliset kurssit ja elää lopun elämästään näiden antaman mielikuvan pohjalta. Ne jotka aikovat alalle, jäävät tunnin jälkeen juttelemaan ja hakeutuvat syventäville kursseille. Heitä ei tarvitsee erikseen 'opettaa'. Jyrkkä fakta on, että suuri osa omista entisistä oppilaistani työskentelee kaupan kassoina tai myy Top Sportissa lenkkareita. Jos pitkä matematiikka olisi ollut pakollista, monelta jojo-tutkinto olisi jäänyt kokonaan suorittamatta. Kun matematiikan lisäksi myös pitkän fysiikan suuri kurssimäärä jäi heiltä pois, tilalle oli pakko ottaa kieliä. Ja turismot ihmettelevät kun Suomessa osataan lenkkarikaupassakin oman vaikean kielen lisäksi amerikkaakin. Ja ollaan sivistyneitä.

"Toiseksi, kaikissa yliopistojen koulutusohjelmissa pitäisi olla pakollista suorittaa tilastomatematiikan appro. Tätä voisi räätälöidä jokaisen koulutusohjelman tarpeisiin, mutta perusteiden pitäisi olla nämä. Pidemälle meneviä opintoja ei pitäisi olla edes oikeutta suorittaa ennen näitä. Syy: Ei ole sellaista tiedettä tai tekniikkaa, jossa ei olisi tärkeää ymmärtää asioiden tilastollista luonnetta." Tässä on ideaa. Esimerkiksi suurin osa akateemisten ihmisten kyvyttömyydestä ymmärtää evoluutiobiologiaa voidaan johtaa suoraan kyvyttömyydestä ymmärtää populaatioiden ominaisuuksia. Mutta riittäisikö pakkomatematiikka korjaamaan asian? Tässä ideassa on paljon suurempi ongelma. Koko humanistinen tiede pitäisi muuttaa. Kun on kovalla työllä saatu kivitettyä positivismi ja numerot nurkkaan ns. "ymmärtämisen" tieltä, niitä ei sieltä hevillä kaiveta esiin. Tällä hetkellä bauttiarallaa puolet tutkijoista tarvitsee tilastomatematiikkaa vähemmän kuin kaupan kassa.

"Kolmanneksi, kielten opetuksessa pitäisi painottaa suuria kieliä. Peruskoulussa pitäisi olla jo suomen lisäksi ainakin kolme kieltä. Näihin pitäisi asettaa tietyt koulutusmäärätavoitteet ja paikkoja kunkin kielen ryhmiin olisi tarjolla tavoitteiden mukaisesti." Peruskoulun tavoitteita ei voida juurikaan kiristää - tuntimäärä ja aineiden valikoiman on jo aika hurja. Lukiovaiheessa pakollisten kielten määrää voitaisiin tietysti nostaa. Koska lukiolaiset ovat nyt koulussa kahdeksasta neljään, tämä tarkoittaa käytännössä muiden aineiden heivaamista. Käytännössä se kai merkitsisi suurituntimääräisten pitkän matematiikan ja fysiikan kurssien karsimista. Kun lukiolaiset tulevat muutaman vuoden kuluttua kertomaan omasta opiskelualastaan nuoremmille sukupolville, he päivittelevät nykyisin kovasti lukion raskautta. On kuulemma suorastaan passivoivan rentoa opiskella lääkäriksi lukion jälkeen.

Nyt kun tilaisuus koitti, täytynee esittää omat yliopistomaailmaan liittyvät koulutuspoliittiset postulaatit: 1) Tarvitsemme oikeiden töiden tekijöitä. Yliopistojen koulutuspaikkoja on siksi karsittava reilusti ja yliopistojen rahoitusta pudotettava. Karsinnan tulee kohdistua erityisesti niihin aloihin joissa on nyt ylituotantoa. 2) Koulutettavien tohtorien määrä on pudotettava vähintään puoleen. Monilla aloilla tutkinnon voi suorittaa olemalla yhdeksäntenä nimenä (pipetoivana laboranttina) muutamassa yhden ison projektin julkaisussa. Ohjaava professori tekee itse 3/4 väitöskirjasta ja antaa myöhemmin kustoksena toimiessaan arvosanan itselleen. Vastaväittäjä ei väitä vastaan koska on ohjaavan professorin paras kaveri naapurikylän yliopistosta. Tästä kiitoksena ohjaava professori saa omalle yksikölleen lisää rahaa + tyhmän teinitohtorin joka kannattaa mahdollisimman pian heivata helvettiin. Tai ainakin postdocaamaan ja masentumaan Ameriikkaan. Jos palattaisiin takaisin monografioiden aikaan (jokaisen tulisi omilla pikku sormillaan kirjoittaa kirja tutkimuksitaan pelkän kopiokoneen vinguttamisen sijaan), karsinta voisi tapahtua luonnollisesti. 3) Vapautuvat varat tulee keskittää perus- ja keskiasteen koulutukseen. Koulutuksessa on siirrettävä painopistettä yhä nuorempiin ikäluokkiin. Tällä vältetään parikymppisten nuorten puotoaminen tyhjyyteen.

Etelästä vyöryvät tummat pilvet luovat tunnelmaa kun Kullervo valittaa kohtaloaan Nurmijärven Taaborinvuorella. Näytelmä alkaa Untamon (Unnon kuten Unto-sana tässä taivutetaan) pihalta. Unnon kelvoton orjapoika Kullervo luulee perheensä menehtyneen. Muutamalla viikatteenterällä Kullervo myydään seppä Ilmariselle. Ilmarinen laittaa Kullervon paimeneen, mutta Ilmarisen peiliin tuijotteleva vaimo, Pohjolan tytär, leipoo Kullervon eväsleipään kiven. Kullervo turmelee puukkonsa kiveen, ja tästä suuttuneena antaa petojen syödä karjan. Kullervo murhaa Ilmarisen vaimon ja pakenee. Siniviitta eukko kertoo hänelle, että hänen isänsä ja äitinsä ovatkin elossa. Kullervo löytää perheensä, mutta kuulee siskonsa kadonneen. Metsässä rymytessään Kullervo viettelee neidon. Selviää, että neito onkin hänen kateissa ollut siskonsa. Sisko hyppää häpeissään koskeen ja hukkuu. Kullervo palaa kotiin ja tunnustaa kaiken. Itsetuhoinen Kullervo lähtee kostamaan Unnolle ja saa matkalla kuulla perheensä itsemurhasta. Kullervo hyökkää apureineen Untamon perheen kimppuun, ja onnistuu tuhoamaan kaiken. Sen jälkeen hän sanoo miekalleen sen juoneen paljon syyttömien verta, ja lupaa sen saavan nyt maistaa syyllistä - ja surmaa sillä itsensä.

Näyttelijöiden, sään, idyllisen miljöön, hyvän äänen ja sähkökitaralla paikan päällä luodun äänimaailman ansiosta Kullervo onnistuu edes kerran. Näytelmänä Taaborinvuoren kesäteatterissa. Kullervo on painajainen, jotan katsellessa ei voi miettiä kuin syitä. Syytä siihen, miksi Suomen kansa on halunnut kertoa moista tarinaa. Syytä siihen miksi Aleksis Kivi halusi kirjoittaa sen näytelmäksi. Syytä siihen, miksi sitä pitäisi katsoa. Ja syytä siihen miksi Kullervolla menee niin päin persettä. Olen havaitsevinani tarinassa kasvatusdeterminismiä - mikäli kohtelet lastasi kaltoin, hän tulee epäonnistumaan elämässä. Onneksi kokemus ja tutkimukset ovat osoittaneet, ettei karmivakaan kohtelu nuorena välttämättä johda moiseen kiirastuleen. Altistaa kyllä.