| Mika さんのプロフィールMixmaailmaフォトブログリスト |  ツール  ヘルプ |
|
4月9日 Tieteen valoaKati huomasi tänään, että minulla alkaa olla kevättä rinnassa. Ei yksinomaan sillä perinteisellä tavalla, vaan myös niin että olen alkanut höpötellä tulevan kesän tutkimuksista. Kati väitti etten ole ennen puhunut töistäni, ainakaan tutkimuksistani. Täytynee myöntää ettei motivaatio metsien trofiatasojen vuorovaikutusten analysointiin ole pakkasten pureskellessa aina korkeimmillaan. Vaan hyvä jos innostus nyt näkyy. Tämähän saattaa hyvinkin olla viimeinen kesäni päätoimisena (kenttä)tutkijana, joten on aika ottaa ilo irti. Koivun ympärillä ei ehkä pyöri yhtä mielenkiintoinen vuorovaikusten verkko kuin pajuilla, mutta kiehtovalla tavalla sotkuinen kuitenkin. Monimutkainen verkko myllääntyy lopulta massaksi, jossa mikään ei lopulta näytä vaikuttavan mihinkään. Kuten hieman samanlaista useamman trofiatason vuorovaikutussysteemiä tutkinut professori Weis taannoin totesi: "Nothing happens, but in a very interesting way". Vastoinkäymisetkin kääntyvät lopulta voitoksi. Olen onnistunut särkemään kahden vuoden aikana kolme skanneria imiessäni koivun lehtien kuvia digitaaliseen muotoon. Saman kohtalon ovat kokeneet kolme monitoimiveistä, kaksi sirkkelinterää, kaksi porakonetta, yksi pienoissääasema, pari akkulaturia, yksi vasara... ja lienen aika yksin rautakangen kelvottomaksi tuhonneiden joukossa. Lintulaskennoissa elintärkeä GPSkään (Garmin Vista) ei enää suostu ottamaan yhteyttä satelliiteihin. Ja kovalevytilakin on käynyt vähiin. Vaan kun kyseessä ovat pääosin (tieto)tekniset välineet, hajonneiden tilalle hankittut uudet ovat yleensä edellisiä parempia ja vielä halvempiakin. Uusi skanneri on tilauksessa ja luulen että vihdoinkin saan tarkoitukseen sopivan. Koekäytössä uusi GPS osoittautui huomattavasti vanhaa Vistaa näppärämmäksi. Toinen uusista kovalevyistä säilyy valmistajan lupausten mukaan ehjänä maastossa ja toinen pyörittää dataa vikkelään Firewire 800 -liitännän kautta. Kannustaakohan tämä tuhosta seuraava edistys huolimattomuuteen materian kanssa jos rahoja on jonkin verran käytettävissä? Onneksi sirkkelin terä muistuttaa aina ylimielisyyden riskeistä. Ostin hieman vanhentuneen Black & Decker -käsisirkkelimallin viimeisen yksilön (kun sain halvalla). Reilu vuosi sitten sen terä levisi ja lähdin itsevarmana ostamaan uutta. Päivien riuhumisen jälkeen eräässä Vantaan K-raudassa myyjä kaivoi varaston pohjalta pahvilaatikon jonka kyljessä luki: Made in DDR. Terä napsahti paikalleen. Kun se kuluu loppuun, uutta on enää turha hakea. DDR opettaa - rahalla ei aina saa. Lunta tupruttelee muurahaisten niskaan vielä päivittäin, joten ehdin viettämään aikaa netissäkin. Blogilistan luetuimman kärjen tutkiskelu on mielenkiintoista: toiseksi ja neljänneksi luetuimmat blogit kertovat elämästä keskellä avioliiton helvettiä, ja hieman alempana on koko joukko masentuneiden tai muuten heikossa elämäntilanteessa elävien blogeja (tosi-blogeja siis). Tie menestyneiden joukkoon on tuttu: runkkublogilla on peräti 18 tilaajaa, ja lukijoita yli 40 viikossa. Aika hyvä suoritus blogilta johon ei ole kai koskaan kirjoitettu mitään! En malta olla vertaamatta tätä sopeutumislevittäytymiseen evoluutiossa. Kun uuteen ympäristöön tulee uusi eliö, lajiutuminen kiihtyy niin että uudesta lajista syntyy tyhjät ekolokerot täyttävä yhteisö. Televisiossa sosiaalipornolla on oma tilansa karpoina ja poliisiteeveinä, ja lehdistössä seiskoina ja katsoina. Pornolla tuntuu olevan tilausta vähän joka paikassa. Blogeissakin ihmisten kärsimys ja tuhmuus saavat omat lukijansa - kukin lajinsa mukaan. Olisikohan tuolla sarjamurhaajankin blogi...? Ilmoitin taannoin verkkopäiväkirjanikin samaiselle Blogilistalle. Listalta näkee mm. kuinka monta lukijaa blogissa käy viikon aikana listan kautta ja kuinka moni on tilannut blogin (ts. merkinnyt sen suosikikseen). Verkkopäiväkirjallani on viisi tilaajaa ja lukijoita käy viikossa noin kymmenen. |
|
|
